sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Aika rientää kuin tansseissa

Karmivaa, mutta totta, edellisestä päivityksestä on aikaa yli vuosi. Nyt viimeistään on korkea aika summata kauden 2016 merkittävimmät tapahtumat ja suunnata katseet tulevaan kesään.

Kesän 2016 suurin tavoite oli pyrkiä kasaamaan ajue jokaiseen kauden ajuekokeeseen, että Noa voisi yrittää viimeistellä käyttövalionarvonsa myös siinä lajissa. Kesä oli huikeaa mylläystä ja niin vain saimme SAM-16 kokeessa todistaa maailmanhistorian ensimmäistä vinttikoirien juoksulajien kolmoisvalion valmistumista, kun Noan ajue onnistui nappaamaan viimeisen vaadittavan sertin ja Noasta tuli nyt myös FI KVA-A. Tunne tätä muistellessa on edelleen täysin sanoinkuvaamaton, olemme erittäin ylpeitä ja onnellisia tästä historiallisesta saavutuksesta. Tulevana kesänä ajuekokeet kutsuvat edelleen, sillä Noan lapset onnistuivat myös kunnostautumaan ajuekentillä yhden  sertin verran.

Noa kirmasi myös radalla juosten Pohjoismaiden ratamestaruuskisoissa pronssia ja Suomen ratamastaruuskisoissa hopeaa. Lisäksi Noa sai Suomen salukikerhon Vuoden Ratajuoksijaveteraani-kiertopalkinnon.


Noan ja Salman lapset A-pentueestamme ovat tarjoilleet ilonhetkiä omistajilleen kotona ja kokeissa. Navi (Athene Noctua) osallistui  kolmeen maastokokeeseen ja saavutti kaikissa kokeissa sertin. Lisäksi Navi ehti juosta kaksi ratalähtöä ja hipoi viimeisessään käyttövalioaikaa pysäyttäen kellon aikaan 34,04s. Tämä lähtö toi Naville myös Suomen Salukikerhon vuoden ratatulokas VSP-kiertopalkinnon. Siitä se lähtee!

Halo (Arenaria Interpres) juoksi viisi maastokoetta ja saavutti neljä sertiä. Ratakisoissa Halo juoksi siskonsa vanavedessä lähelle kv-aikaa ajalla 34,06s.



Milo (Accipiter Imitator) osallistui kahteen maastokokeeseen ja juoksi urosten kolmanneksi Hailuodon dyyneillä kauden päätöskokeessa saaden myös sertin. Miloakin tulemme varmasti näkemään kisakentillä jatkossakin, samoin kuin juoksu-uraansa kaudella 2017 aloittelevia Sitkua ja Saphiraa (Ardea Cinerea ja Anas Discors). 

 Milo 2 vuotta. Kuvat: Jukka Timonen


Keväälle suunniteltuja pentutreffejä väki kuuluu odottavan innolla ja harrastuskärpänen näyttää puraisseen useita omistajia. Tämä lämmittää myös kasvattajan mieltä, on ihana nähdä että koirien kanssa touhuaminen innostaa ja palkitsee.

torstai 10. joulukuuta 2015

Sitkun ensimmäinen virallinen näyttely

Sijoitustyttömme Sitku korkkasi näyttelyuransa juuri yhdeksän kuukautta täyttäneenä Seinäjoen KV-näyttelyssä 25.10. Sitku kaunisteli itsensä junioriluokan toiseksi ERI:n SA:lla höystettynä. Olimme haljeta riemusta, varsinkin kun Pirjo kertoi, miten upeasti Sitku oli malttanut esiintyä ja liikkua. Näillä kahdella on homma hallussa!

Tuomarina toimi Louis Dehaes Belgiasta. "Nice, feminine head with nice expression. Exellent topline, very good group. Exellent angulantion in front, very good behind. Very good forechest and ribcage for this age. In movements very narrow in front and rear. Sideways nice movements."

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Katsaus kauteen 2015

Taas on kesä hurahtanut ohi ja syksyn koleat ilmat saavuttaneet vinttikoiraharrastajatkin. Meidän osalta kausi päättyi viime viikonloppuna Ummeljoella Salukikerhon maastomestaruuskisoissa, missä myös A-pennuista osa pääsi ensi kertaa arvosteltaviksi pentujen epävirallisessa luokassa.

Kisapäivä oli pitkä ja kylmä. Siinä päällimmäiset fiilikset. Mutta mukavaa oli ja ihmiset ja erityisesti toimihenkilöt jaksoivat olla iloisia vastoinkäymistenkin edessä, siitä iso kiitos kanssakilpailijoille ja kaikille järjestäjille! Arto inspiroitui hyvähenkisestä järjestelyporukasta ja alkoi pohtia, joko ensi kesänä rahkeet meidänkin perheellä taas riittäisi talkoiluun. Aika näyttää.

Noa juoksi veteraaneissa Rouvansa Salman, Yuzak Suspirian kanssa. Alkueräsijoitukset näillä kahdella oli Salma viides, Noa kuudes. Rautamamma ensimmäisissä kisoissaan mammalomailun jälkeen yllätti kaikki ja lopulta voitti veteraanit kera sertin! Pieni kyynel vieärähti, niin iloiseksi Salman yllätys meidät kaikki teki. Noa sijoittui lopulta veteraanien viidenneksi. Pentujen täti, Salman sisko Hukka (Yuzak Sinjabiya) sijoittui veteraaneissa komeasti neljänneksi!

Minja ja Salma.

Spike juoksi Non Serviam Discordia Concorsin kanssa, mutta saumattomasta tiimityöstä huolimatta pisteet eivä kummallakaan riittäneet finaaliin. Hauskaa niillä näytti olevan, sen verran hyvillä fiiliksillä iloinen parivaljakko poistui rata-alueelta.

Halo kiitää vieheen perässä. (9kk) Kuva: Marika Aaltonen

A-pennuista puolet pääsivät osallistumaan näihin karkeloihin ja ylittivät kyllä odotukset. Kaikki juoksivat n. 400 metrin radan hienosti, tekemiseensä keskittyen ja reagoiden vieheen pysähdykseen. Ensikertalainen Nour (Aethia Cristatella) sijoittui lopulta 5/20 lisäkommentilla "sangen lupaava pentu! upea, innokas suoritus!". Navi (Athene Noctua) sijoittui yhdeksänneksi lisäkommentilla näyttävästä taposta, Amala (Amazilia Decora) päätyi sijalle 14. ja Halo (Arenaria Interpres) jaetulle 15. sijalle.  Hieno kisapäivä ja mahtavia onnistumisia ja iloisia omistajia! Mikä mainioin tilanne, josta jäädä talvilevolle.


Navin syöksy ja ravistus! (9kk) Kuvat: Marika Aaltonen

Mitä jäi käteen kaudesta 2015?

Noalla ensi kesä on viimeinen  virallinen kilpailukausi. Nyt seitsemänvuotiaana se juoksi itselleen Veteraanimestaruuden sekä radalta, että maastoista ja voitti myös Salukikerhon ratajuoksun veteraanimestaruuden. Lisäksi Noa kellotti salukien kauden 2015 nopeimman ajan 280metrin matkalla. Unohtamatta tietenkään ratajuoksun SM-pronssia.  Noa on taas osoittanut olevansa aikaa kestävä, hitaasti vanheneva koira, joka todella paranee kun ikää tulee lisää. Tästäkin olen kiitollinen, toista samanlaista tuskin kohdalle ihan heti osuu. Lisäksi Noakin välttyi loukkaantumisilta tällä kaudella, joten lepokauteen laskeutuminen käy sekin sujuvasti ilman suuria erityistoimenpiteitä.

Spike puolestaan on pitänyt jännitystä yllä koko kauden. Kauden ensimmäisen ratakisan hylkäys muuttui voitoksi ja KV-ajaksi Spiken kauden toisissa kilpailuissa Hyvinkäällä  syyskuussa. Ilmeisesti aika ja oikeat harjoitukset ja positiiviset kokemukset ovat tehneet tehtävänsä tässä asiassa ja itsevarmuutta on tullut roppakaupalla lisää. Maastoista Spiken tilille napsahti vuoden 2015 Derbyvoittajan titteli. Hyvä vuosi Spikelläkin, onnistuneita, hyvän fiiliksen suorituksia ilman tapaturmia. Hienoa!

Tässä video Spiken juoksusta Hyvinkään ratakisoissa 19.9.2015 

Päällimmäisenä kuluneesta kaudesta on mielessä suunnaton kiitollisuuden tunne. Kaikki pennunomistajamme ovat osoittautuneet todellisiksi aarteiksi ja yhteistyö heidän kaikkien kanssa on helppoa, mutkatonta ja välitöntä. Useita omistajia on puraissut orastava harrastuskärpänen, joten A-pentuja varmasti tullaan ensi kesänä näkemään kisakentillä. Kiitos innokkuudesta kaikille! Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme Saphiran (Anas Discors) edistymistä agilitytreeneissä,  joissa tämä käy 9 vuotiaan handlerinsa kanssa. Tämä iloinen parivaljakko on hitsautunut hyvin yhteen ja heidän yhteisessä tekemisessään näkyy riemu. Ilo seurata nuorta koiranomistajaa, jolta ei into lopu :)

Vaalea veijarimme Hoffis (Aquila Audax) näyttää saaneen osakseen koko pentueen epäonnen ja ansaitsee siitä hyvästä oman postauksen, mutta lyhyesti kerrottakoon, että tämä elämäniloinen ja positiivinen pentu toipuu tällä hetkellä epäonnisten sattumusten sarjasta, joka alkoi varvasmurtumasta (mikä parani hienosti) ja päättyi vasemman etujalan leikkaukseen ja siitä alkaneeseen pitkälliseen kuntoutukseen. Palaan tähän myöhemmin paremmalla ajalla.

Ei tosin ole Milokaan (Accipiter Imitator) unohtanut pitää omistajaansa varuillaan ja onnistui tässä kesällä hankkimaan itselleen mm. ksylitolimyrkytyksen. Milo on ollut paremmalla onnella siunattu kuin vaalea veljensä ja tämän jälkeen mennä porskuttanut sitkeästi itäistä Suomea valloittaen. Paikallisissa kiihdytyskisoissa Milo oli käynyt menestyksekkäästi pyrähtelemässä ja vieheinto tälläkin koiralla kuuluu kasvavan viikko viikolta suuremmaksi.

Sitku (Nox Infinita Ardea Cinerea). Kuva: Arto Ojanperä

Pohjanmaan rinsessana asuva sijoitusnarttumme Sitku ilahduttaa kanssaeläjiään iloisella, avoimella ja syliintunkevalla luonteellaan. Sitkulla on taskussaan myös ROP-pentu ja RYP-4 sijoitus Muuramen syyskuisesta pentunäyttelystä ja siitä intoutuneena esiintyi BIS-1 arvoisesti vielä Vaasan hyväntekeväisyysmätsärissä ilahduttaen suuresti omistajaansa Pirjoa ja meitä kasvattajia.  Niin ja kyllähän Nox Infinita kasvattajaryhmä esiintyi ROP-kasvattajan arvoisesti kera kunniapalkinnon edellämainitussa Muuramen pentunäyttelyssä. Aivan mainio näytttelydebyytti!

Kuva: Piia Kinnunen

Sellaisia seikkailuja kuluneella kaudella siis! Talvea ja hankilenkkejä odotellessa :)

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Kisakuulumisia

Pentuarki muuttui kesän myötä toisenlaiseksi, kun totuttelemme matkusteluun pentujen kanssa. "Totuttelu" on kyllä vähän huono sana, sillä kaikista kauhukuvistani huolimatta ensimmäisestä asuntoautomatkastaan lähtien Halo ja Navi ovat olleet matkailuautossamme kuin kotonaan ja sopeutuneet liikkuvaiseen elämään hienosti. Kuulemani ja näkemäni perusteella myös muut sisarukset ovat mutkattomia reissuluaisia ja rentoutuvat juuri sinne, missä sattuvat olemaan. Mainiota!


Kisaamaakin on ehditty. Noa on kesän aikana näyttänyt, että veteraani-ikä on vaan numero, eikä tassua ikä paina. Noa onkin ehtinyt juosta nimiinsä Veteraanimestarin tittelit niin radalta, kuin maastoistakin. Spike puolestaan hölmöili tililleen diskin omissa rataderbyissään, mutta on sen jälkeen edustanut Suomea EMM-kisoissa Helsingissä ja saanut DVM-15 tittelin Iisalmen maastoissa. Ei siinä oikein tiennyt olisiko itkenyt vai nauranut, kun tajusi, että pojat juoksivat molemmat tittelit Laukaaseen :')



Ajuekokeissakin on käyty, varsin menestyksekkäästi. Noa juoksi Mikkelissä 13.6. pentujensa tätien Yuzak Selman ja Yuzak Sinjabiyan kanssa kokeen voittajiksi, ollen päivän ainoa sertipisteet saavuttanut ajue. Lisäksi saivat erityishuomautuksen saumattomasta yhteistyöstä. 

28.6. Noa viipotti Mikkeliin etähuoltojoukkonsa Sanjan kanssa, sillä omistajille olivat ystävälliset ystävänsä järjestäneet hieman muuta ohjelmaa polttarien muodossa. Iloksemme Noa luottaa kaikkiin ja toimii kaikkien kanssa, joten huoletta saatoimme odottaa kesäisen sunnuntain tuloksia Mikkelin suunnalta, kotona etäjännittäen. Ja iloksemme Noa ja ajuetoverinsa, hurmaavat Al-Yasamin Samina ja Non Serviam Drakaina Karkharodon sijoittuivat kokeen toisiksi kera sertien. Kiitos vielä ajuetovereille ja Sanjalle kilpailuttamisesta ja kilpurin huoltamisesta! 

Hukka, Selma ja Noa 13.6.2015 

Zelda, Noa ja Nomsa 28.6.2015





maanantai 23. maaliskuuta 2015

Tyhjältä tuntuva talo


Kaikki pennut ovat nyt onnellisesti uusissa kodeissaan ja talo tuntuu tällä hetkellä todella tyhjältä. Pentujengiarjen pyörittäminen on muuttunut kahden kotiinjääväksi valikoituneen yksilön opettamiseen hihnaulkoiluun ja talon tavoille. Kahden pennun jättäminen kotiin on jo nyt osoittautunut napakymppiratkaisuksi, sillä lapset pitävät toisensa kiireisenä ja aikuiset saavat, niin halutessaan, olla myös rauhassa omissa oloissaan.

Uudet omistajat ovat ainakin näin ensitutustumisten jälkeen olleet hyvin tyytyväisiä pentuihinsa ja siihen, miten mutkattomasti ne ovat uuteen elämäänsä asettuneet. Meille oli oleellisinta löytää temperamentiltaan oikea pentu oikeaan laumaan ja vaikuttaisi siltä, että onnistuimme tässä hyvin. Saphira on sujahtanut saksanseisojalaumaan sujuvasti, eikä Sitkullakaan kuulu olevan ongelmia laumassa, jossa vastassa oli whippetejä, unkarinvinttikoira ja porokoiria. Muiden pentujen kodeissa olikin vastaanottokomiteana jo ennestään saluki tai useampi ja myös näissä kodeissa yhteiselo on alkanut iloisissa merkeissä.

Melkoisen paljon ajatuksia on mahtunut päähän viikonlopun aikana, kun laitettiin kahdeksan viikon projektille piste ja käännettiin sivua pentueen kasvattamisen seuraavaan lukuun, jossa pyrimme olemaan uusille omistajille tarvittaessa läsnä niin paljon, kuin vain välimatkoista huolimatta voimme. Onnea ja iloa pennuille uusiin koteihinsa! <3






keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Milokin on kotiutunut!


Eilen oli Milon vuoro matkata uuteen kotiinsa. Matka oli alkuitkun jälkeen sujunut rauhallisesti nukkuen ja Saphiran tavoin uusi koti oli otettu välittömästi haltuun, vauhdikkaasti juosten. Utelias ja reipas Milo oli tutkaillut paikat ja tehnyt rohkeasti ja rauhallisesti tuttavuutta "isoveljeensä" ja nukkunut tyytyväisenä aamuun asti. Omistajansa ensipalautteen mukaan Milo on juuri niin kahden puolen koira, kuin olin kertonutkin. Rauhallinen, mietiskelevä zen-lapsi, joka kuitenkin syttyy nopeasti ja hetken mietiskeltyään sinkoaa ohjuksen tavoin retuuttamaan lelujaan. Raporttien mukaan Milo on asettunut mutkattomasti uuteen perheeseensä. Itsehän ei voi kuin hymyillä :)

Hauskaa on myös se, että heti kun väki alkoi pentuhuoneesta vähentyä, alkoivat ipanat myös nukkua öitä herättämättä meitä ihmishuoltajia kertaakaan. Tässähän saattaa itsekin ehtiä latautumaan vahingossa! :)

Saphira uudessa kodissaan


 <3

Saphira (Nox Infinita Anas Discors) muutti eilen illalla uuden perheensä luo ja ensimmäisen pennun lähteminen tuntui kyllä juuri niin haikealta, kuin meitä oli etukäteen varoiteltukin. Haikeus muuttui nopeasti iloksi, kun saimme illan mittaan ja nyt aamulla kuulla uusien omistajien raporttia siitä, miten ensimmäinen  yö oli mennyt.

Matkalla Saphiraa oli itkettänyt, mutta heti autosta päästyään se oli vallannut kotipihan temmellyskentäkseen ja pistänyt pimeydessä tassua toisen eteen kaahaten, näyttämättä minkäänlaista epävarmuutta. Sama talossa, nurkkien tarkistus ja leluille kyytiä, mieluusti juosten. Asiallinen suhtautuminen talon vanhempiin koiriin ja yö, senkin tämä viilipytty nukkui kaikessa rauhassa ja oli herännyt aamun touhuihin kuudelta reippain mielin.

Voiko kasvattaja enempää toivoa, kuin tyytyväiset omistajat ja reippaan pennun? Jospa tästä innostuneena seuraavat luovutukset menisi pelkällä ilolla tuntematta lähtevistä aiheutunutta haikeutta. Sunnuntaihin mennessä väki onkin vähentynyt alle puoleen!